Lähisuhdeväkivalta
Minkäänlainen väkivalta tai sen uhka ei kuulu parisuhteeseen ja useimmat väkivallan muodot täyttävät myös rikoksen määritelmän. Väkivallalla tarkoitetaan paitsi fyysistä väkivaltaa, myös henkistä, taloudellista, seksuaalista, sosiaalista ja hengellistä väkivaltaa sekä kunniaan liittyvää väkivaltaa. Vanhempien väliset ristiriidat ja väkivalta vaikuttavat monin tavoin myös lapsiin. Lapsilla tulee olla turvallinen kasvuympäristö ja lasten on myös tärkeää saada malli ristiriitojen selvittämiseen muuten kuin väkivallalla.
Fyysinen väkivalta on mm. lyömistä, tukistamista, kuristamista, repimistä ja tönimistä. Fyysisestä väkivallasta ei aina jää näkyviä jälkiä.
Henkinen väkivalta on mm. haukkumista, alistamista ja fyysisellä väkivallalla uhkaamista. Se voi johtaa siihen, että pelkää toisen reaktiota koko ajan, eikä uskalla kertoa omia mielipiteitään.
Seksuaaliväkivaltaa on paitsi raiskaus, myös mm. seksuaalisiin tekoihin painostaminen ja kaikenlaiset omaa ruumiillista ja seksuaalista itsemääräämisoikeutta loukkaavat teot.
Taloudellisessa väkivallassa puoliso kontrolloi toisen rahankäyttöä tai käyttää toisen rahoja luvatta. Puoliso saattaa myös estää toisen työssäkäynnin ja pitää toista rahattomana.
Sosiaalinen väkivalta on mm. vapaan liikkumisen kontrollointia ja läheisten (ystävät, sukulaiset) yhteydenpidon rajoittamista. Puoliso saattaa vaatia, että hän on mukana joka paikassa, mihin toinen menee.
Hengellinen tai uskonnollinen väkivalta on uskontoon perustuvaa fyysistä tai henkistä väkivaltaa. Puoliso saattaa myös pakottaa toisen noudattamaan uskonnon mukaisia sääntöjä tai uskontoon liittyvillä perusteluilla nujertaa toisen mielipiteet.
Kunniaan liittyvä väkivalta kohdistuu useimmiten tyttöihin ja naisiin ja sitä esiintyy useimmiten yhteisöissä, joissa koko perheen tai jopa koko suvun kunnia määritellään yksilöiden käytöksen ja siveellisyyden kautta. Jos yksilö toimii odotusten tai oletusten vastaisesti, sen koetaan tuovan häpeää koko suvulle. Tätä pyritään estämään kontrolloimalla ja rankaisemalla.
Yhteisöllinen väkivalta kohdistuu yhteisön jäseneen useiden saman yhteisön jäsenten toimesta. Yhteisöllinen väkivalta voi olla eristämistä ja painostusta, mutta myös henkistä, uskonnollista, fyysistä ja kunniaan liittyvää väkivaltaa. Kaikki yhteisössä eivät välttämättä tee väkivaltaisia tekoja, mutta eivät myöskään tuomitse tai estä niitä, vaan jopa antavat niille hyväksynnän.
Apua on saatavilla. Älä jää yksin. Auttavia tahoja:
Nollalinja (SO, AR, EN)
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Turvaverkko Helsinki
Monika-Naiset liitto ry auttaa maahan muuttaneita naisia. Kriisikeskus Monika ja Turvakoti Mona ovat Monika-Naiset liiton toimintamuotoja. Alla arabian ja somalin kieliset esitteet kriisikeskuksesta ja turvakodista.