Koulunkäynti

Suomessa oppivelvollisuus kestää 18-vuotiaaksi asti. Tämä tarkoittaa sitä, että koulunkäynti on iso ja tärkeä osa lapsen ja nuoren elämää. Koulussa lapsi ja nuori oppii tietoja ja taitoja tulevaisuutta varten sekä solmii kaverisuhteita. Kouluissa on paljon turvallisia aikuisia, kuten opettajat, rehtori, ohjaajat, kuraattorit, psykologit ja terveydenhoitaja.  

On aivan normaalia käydä joskus juttelemassa esim. kuraattorin tai terveydenhoitajan kanssa ja keskustella mieltä painavista ja huolestuttavista asioista. Koulun henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus nuoren henkilökohtaisista asioista.  

Vanhemman tehtävä on tukea ja kannustaa koulunkäynnissä ja nuoren identiteetin muodostumisessa. Kouluun saa olla yhteydessä, jos jokin asia mietityttää. Koulu myös toivoo yhteistyötä kodin kanssa.

Lapset ja nuoret tarvitsevat turvallisia aikuisia, kenen kanssa jutella avoimesti mieleen tulevista kysymyksistä ja tuoda esille huoliaan. Turvalliset aikuiset antavat nuorelle tilaa puhua ja kysyä ilman tuomitsemista tai rankaisemista. Kuuntele lastasi, tue häntä. Käy läpi asioita uudestaan ja keskustele, sekä etsi tietoa ja hae tukea omaan huoleesi. Jos lapsesi kertoo sinulle järkyttävistä asioita, se on hyvä asia ja kertoo siitä, että lapsi luottaa sinuun.  

Koulupäivien aikana musliminuori voi kohdata asioita, jotka eivät ole omien arvojen mukaisia. Erilaiset tavat voivat tuntua siltä, että ei kuulu joukkoon tai nolottaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisi vääränlainen – jokainen voi olla oma itsensä, olla iloinen omista arvoistaan sekä tavoistaan ja kunnioittaa muita.  

Esimerkiksi erilaisiin juhliin osallistuminen tai niistä pois jättäytyminen. Muslimiperheet ovat erilaisia ja voivat olla erimielisiä omaan uskontoon kuulumattomien juhlien osallistumisesta. Juhlia kouluvuoden aikana voivat olla esimerkiksi joulu ja siihen liittyvät tavat joulukuun aikana, Halloween, ystävänpäivä ja pääsiäinen. Jokaisessa perheessä on omat tapansa juhlistaa asioita, ja jokaisella on oikeus toimia oikeaksi kokemallaan tavalla. Koulu on velvollinen järjestämään vaihtoehtoista toimintaa niille, jotka eivät osallistu yleisiin juhliin.  

Jos kouluaikaan sattuu rukousaika, koululaisella on oikeus rukoilla. Nuoresta voi tuntua haastavalta tai joukkoon kuulumattomalta mennä rukoilemaan kesken koulupäivän. Koulu toivoo hyvää vuorovaikutusta koululaisten ja vanhempien kanssa, ja avoimuus ja rohkeasti esimerkiksi vapaan luokkahuoneen pyytäminen rukousaikaa varten on täysin ok. Voitte sopia asiasta opettajan kanssa. Rukous ei ole tekosyy lintsata tunnilta, vaan sopikaa toimivasta järjestelystä ja aikataulusta kunnioittavasti. 

Kuten muutenkin suomalaisessa yhteiskunnassa, myös koulussa tytöt ja pojat ovat tasa-arvoisia ja opiskelevat samoja asioita. Usein murrosiän muutoksista puhuttaessa sukupuolet erotellaan toisistaan omiin ryhmiinsä sensitiivisesti. Muslimiperheillä voi olla erilaisia tulkintoja ja näkemyksiä siitä, millä tavalla ja kuinka paljon tytöt ja pojat voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään. Tämä saattaa näkyä kaverisuhteissa. Se voi myös vaikuttaa siihen, ottavatko musliminuoret osaa esimerkiksi koulun diskoihin, tanssiaisiin tai ystävänpäiväntapahtumiin. Muslimiperheillä on myös erilaisia tulkintoja siitä, voiko musiikin tai kuvaamataidon tunneille osallistua, tai millä tavalla niihin voi osallistua. Jokaisella perheellä on oma tapansa. Tästäkin voi avoimesti keskustella opettajan kanssa ja sopia, mitä tehdään. 

Maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on oikeus osallistua S2 (suomi toisena kielenä) opetukseen, mutta myös suomen äidinkielen tunneille. Vaikka S2 ryhmässä on enemmän saman näköisiä nuoria, ja se tuntuu tutulta ja siltä että kuuluu joukkoon, suomen äidinkielentunneille kannattaa osallistua. Kielitaito kehittyy paljon, itsevarmuus kasvaa ja enemmän ovia avautuu tulevaisuuteen. Opettajilla ei ole oikeutta päättää perheen puolesta kumpaan opetukseen nuori osallistuu. 

Kölvi-toiminnan nuoret ovat tehneet vanhemmille suunnatut videot koulunkäyntiin liittyen. Miksi nuorten on tärkeää opiskella ja millaista tukea nuoret toivovat vanhemmiltaan opiskeluun.