Rakenteellinen rasismi
Niin sanottua arkipäivän rasismia vaikeampaa on tunnistaa rasistisia ja syrjiviä rakenteita varsinkin, jos itse kuuluu valtaväestöön tai on muuten etuoikeutetussa asemassa. Moni vähemmistöön kuuluva kuitenkin kohtaa syrjiviä rakenteita sellaisissakin paikoissa, joiden lainsäädännönkin mukaan pitäisi olla yhdenvertaisia. Henkilö voi joutua nimensä, ihonvärinsä, kotikielensä tai uskontonsa vuoksi syrjityksi esimerkiksi työnhaussa, asunnonhaussa, koulussa ja terveyspalveluissa. Näiden syrjivien rakenteiden purkaminen on meidän jokaisen vastuulla. Jokainen voi tarkastella omaa toimintaansa ja pohtia, miten toimintatapoja ja –kulttuuria voisi muuttaa aidosti yhdenvertaisemmiksi.
Esimerkkejä rakenteellisesta rasismista:
https://www.360journalismia.fi/suomi-toisena-kielena-opintoihin-saattaa-paatya-oppilaita-jotka-parjaisivat-aidinkielen-tunneilla-nain-kielitaito-saattaa-jaada-heikommaksi-kuin-pitaisi/ “Suomi toisena kielenä opintoihin saattaa päätyä oppilaita, jotka pärjäisivät äidinkielen tunneilla – näin kielitaito saattaa jäädä heikommaksi kuin pitäisi. S2-opetuksen tarkoitus on antaa omantasoista suomen kielen opetusta maahanmuuttajataustaisille oppilaille, mutta monet vanhemmat kokevat käytännön eriarvoistavaksi. S2 ei välttämättä anna valmiuksia jatko-opintoihin.”
https://syl.fi/koulutuksen-antirasismia-ja-saavutettavuutta-taytyy-vahvistaa/ “Lasten sijoittaminen S2-opetukseen on usein epäjohdonmukaista. Oppilaita saatetaan etnisen taustan tai muun äidinkielen perusteella siirtää S2-tunneille, vaikka suomen kielen taidot olisivat riittävät.” … “Yhdenvertaisuusvaltuutetun selvityksen mukaan afrikkalaistaustaiset kokevat rasismia varhaiskasvatuksesta lähtien. Korkeasti kouluttautuminen Suomessa ei houkuttele, jos joutuu jatkuvasti kamppailemaan syrjinnän ja rasismin kanssa.”
https://psykologilehti.fi/rasismi-elaa-mielenterveyspalveluissa/ “Mielenterveyspalveluihin sisältyy Suomessa usein rakenteellista rasismia, piilorasistisia tulkintoja ja syrjiviä toimintamalleja. Ei-valkoinen ihminen voi jäädä vaille tarvitsemaansa apua, kun mielenterveyden haasteiden tulkitaan johtuvan kotoutumattomuudesta, maahanmuuttajuudesta tai kulttuurieroista. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Tuuli Kurjen mukaan ihmisen oma tulkinta tilanteestaan saatetaan sivuuttaa huomaamatta ja hyvää tarkoittaen.”
https://yle.fi/a/3-11023468 “Työmarkkinoiden arvojärjestyksen huipulla on suomalaistaustainen nainen ja pohjimmaisena somalialaistaustainen mies.”
https://vvary.fi/yhdenvertaisuuden-on-toteuduttava-asuntovuokramarkkinoilla/ “Rasismi ja syrjintä eivät kuitenkaan näyttäydy ihmisten elämässä vain asunnonsaannin vaikeutena ja muina yksittäisinä kokemuksina. On tärkeätä huomioida, että tiettyjen ryhmien yliedustus asunnottomien joukossa on osin rakenteellisen epätasa-arvon tuottamaa: syrjintä ja rasismi vaikuttavat vuokramarkkinoiden toimintaan pitkäkestoisesti muun muassa vuokranantajien asenteiden kautta. “